Case kiinteistöt

Jos vainajalla on omaisuutena kiinteistö tai kiinteistöjä, voi niiden kanssa olla jälleen kerran melkoinen savotta edessä. Tässä kirjoituksessa kerron pääpiirteittäin miten kiinteistöt huomioidaan perukirjassa ja perinnönjaossa ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Kiinteistöjä ja kuolinpesiä on niin erilaisia, että en edes yritä tässä olla kaikenkattava.

Kiinteistöt perunkirjoituksessa

Perunkirjoitukseen tarvittavat tiedot kiinteistöstä ovat sen kiinteistötunnus, sijaintikunta, osoite ja koko. Usein myös mainitaan jos kiinteistöllä on jotakin merkittävää, esim sijainti saaressa, merkittävä rakennus tms. Nämä tiedot saa helpointen Maanmittauslaitokselta. Kiinteistötunnuksen näkee heti Maanmittauslaitoksen Karttapaikasta. Kiinteistörekisteriotteet pitää tilata Maanmittauslaitokselta perukirjan liitteeksi.

Luonnollisesti lisäksi pitää tietää kiinteistön arvo. Olen käyttänyt kahta tapaa: alueen kauppoihin perustuva arvio tai sitten jos niitä ei ole/ne ovat perillisten mielestä riittämättömät, pyydetään kiinteistönvälittäjää tekemään arvio. Arvio maksaa n 100 euroa. Huomioitavaa on, että jos kiinteistö myydään perunkirjoituksen jälkeen ja myyntihinta on korkeampi kuin perunkirjaan merkitty arvio, joutuu perilliset maksamaan myyntivoitosta veroa.

Esimerkki kiinteistörekisteriotteesta (c)Maanmittauslaitos

Perunkirjoituksen jälkeen

Seuraava askel on miettiä mitä kiinteistöille tehdään. Ositetaanko mahdolliselle puolisolle, pitääkö perillisistä joku tai jotkut kiinteistöt vai myydäänkö ne. Kaikki me suomalaiset tiedämme riitaisat sukumökit, joten en voi suositella kiinteistöjen yhteisomistusta vaikka oltaisiin hyvissäkin väleissä. Aina voi tulla mutkia matkaan kun kustannuksia pitäisi jakaa, toinen ottaa uuden puolison joka onkin eri mieltä jne. Näin tehtiin meilläkin, koska vaadin mökkiä vain omakseni. Muutoin se olisi mennyt myyntiin.

Jos leski on asunut kiinteistössä, hänellä on hallintaoikeus siihen elämänsä loppuun asti ja sitä ei luonnollisestikaan voi silloin myydä pois ellei lesken kanssa asiasta sovita. Myös hallintatestamentti estää myynnin käytännössä.

Jos kiinteistö aiotaan myydä, on se helpointa tehdä ennen perinnönjakoa. Kuolinpesän on hyvä hakea ensin selvennyslainhuuto Maanmittauslaitokselta. Tällöin ei tarvitse kiinteistökauppakirjaan liittää kaikkia mahdollisa perukirjoituksia, testamentteja,virkatodistuksia jne. 

Jos joku perillinen tai perilliset päättävät pitää kiinteistön/-t, perinnönjakokirjaan merkitään kunkin kohdalle saatu osuus kiinteistöstä. Perinnönjakokirja on tällöin saanto ja perijän/perijien täytyy silloinkin hakea lainhuutoa eli omistuksoikeuden kirjaamista kuuden kuukauden aikana saannosta. Kun olet lainhuudatettu omistaja, sinulla on oikeus toimia ja esimerkiksi voit silloin liittyä tieosuuskuntaan ja saada jäteyhtiön palveluita. Voit kiinnittää kiinteistön pankkilainaa vastaan ja myydä omaisuutesi. Lainhuutoa ei siis kannata jättää hakematta, vaikka se maksaakin. Viranomainen voi määrä myös sakkoja jos et lainhuudata perittyä kiinteistöäsi.

Tämän casen käytännön opit:

• Perunkirjaan tarvitaan tiedot Maamittauslaitokselta: kiinteistörekisteriote, kiinteistötunnus,pinta-ala, osoite/muu sijainti ja muut mahdolliset erityiset tiedot
• Arvottaminen joko kauppojen perusteella tai kiinteistönvälittäjän asiantuntija-arvio
• Kiinteistöä ei kannata arvottaa liian alhaiseksi, sillä joudut sitten myytäessä muutoin maksamaan myyntivoittoveroa.
• Lainhuudata kiinteistö Maanmittauslaitoksessa. MML:lla on hyvä sähköinen asiointipalvelu, jossa sen voi tehdä. Huolehdi ensin, että sinulla on kaikki saantoon liittyvät dokumentit sähköisenä. 
• Jos kuolinpesä lainhuudattaa, on kyseessä selvennyslainhuuto. Tämä kannattaa tehdä, jos kiinteistö aiotaan myydä.
• Kuolinpesän kannattaa myydä kiinteistö ennen perinnönjakoa, jos kukaan perillisistä ei sitä halua. Tämä säästää melko tavalla byrokratiaa ja helpottaa perinnönjakoa.
• Leskellä on aina hallinta elämänsä loppuun, jos kiinteistö on ollut hänen kotinsa.