Case ositus ja perinnönjako

Hyvät ihmiset: jakakaa perintö! Älkää jättäkö kuolinpesää jakamatta ja riesaksi tuleviin kuolinpesiin. Koska me kaikki kuolemme, niin tulee ne jakamattomat pesät eteen ennemmin tai myöhemmin.Kaverini kertoi horror-esimerkin isästään, jolla oli 10 sisarusta. Ja kun sisarusparven äiti kuoli, paljastui kasa jakamattomia pesiä (sisarusten ja isänisän). Heillä oli mennyt yli kolme vuotta saada kaikkien perijien nimet paperiin ja siinä kohtaa joku näistäkin oli jo kuollut ja uudet perilliset tullut sijaan. Paperinivaska oli paksun kirjan kokoinen. Tehkää palvelus lähisukulaisillenne ja jakakaa se pesä.

(c) Creator: Photographer:Wibofoto

Ensin tulee ositus

Jos vainaja on ollut naimisissa/avoliitossa, tehdään ensin osituskirja. Siihen listataan molempien puolisojen omaisuus. Tässä kohtaa on mahdollista liikutella omaisuuseriä perinnönjakoa silmällä pitäen. Esimerkiksi en halunnut yhtään mitään puolisoiden asunnosta (koska sitten tulisi riesaksi yhtiön asiat, lainat jne) ja se merkittiin osituksessa täysin puolisolle. Minä halusin 100% mökistä, joten se katsottiin pesän osituksessa vainajan omaisuudeksi.

Usein puolisot eivät ole yhtä varakkaita. Osituksen myötä joko leski maksaa tasinkoa kuolinpesälle tai kuolinpesä leskelle. Lesken ollessa varakkaampi, hänen ei ole pakko maksaa tasinkoa, jos hän vetoaa tasinkoprivilegiin. Jos vainaja on ollut varakkaampi, leski saa tasinkoa. Leski voi  myös kieltäytyä tasingosta tässä kohtaa. Kuolinpesän osakkaat eivät voi vedota tasinkoprivilegiin puolin eikä toisen, se oikeus on vain leskellä.

Perinnönjako

Osituksen jälkeen tulee varsinainen perinnönjako, josta tehdään perinnönjakokirja. Leski ei saa varsinaista perintöä ellei testamentissä ole siten määrätty. Ensin katsotaan rintaperillisten lakiosa, jos rintaperillinen sitä vaatii.  Lakiosa on puolet siitä, mitä perillinen saisi ilman testamenttia (esim. jos on 2 lasta, lakimääräinen osa 50 %, lakiosa 25 %). Sen jälkeen suoritetaan testamentin vaatimukset tai jos ei ole testamenttia, rintaperilliset sopivat keskenään miten omaisuus jaetaan tasan. Lakiosaa voi vaatia vaikka perintöä ei muutoin jaettaisi (esim hallintatestamentti).

Perinnönjakokirjaan tulee sen hetkinen omaisuuden arvo, joka on eri kuin perunkirjan vainajan kuolinpäivän arvo. Tililtä on saatettu maksaa mm hautaukseen liittyviä kuluja tai jos vainajalla on ollut sijoituksia, on niiden arvo muuttunut.

Tamän casen käytännön opit:

• Tehkää perinnönjako niin pian kuin mahdollista perunkirjoituksen jälkeen. Jakamattomat pesät kostautuvat tulevaisuudessa. Silloin uusiin perunkirjoituksiin, osituksiin ja jakoihin pitää liittää kaikki jakamattomien pesien dokumentit (=ihan hirveä savotta).
• Osituksessa voi säätää omaisuuseriä siten että perittävästä omaisuudesta tulee järkevä kokonaisuus.
• Osituksen jälkeen tehtävä perinnönjakokirja lähetetään myös verottajalle.